Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 21 lentoaseman verkostoa tuottamalla matkustajille ja lentoyhtiöille turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. Finavian keskeisenä strategisena tavoitteena on tarjota Pohjois-Euroopan parhaat yhteydet sekä tuoda poikkeuksellinen asiakaskokemus kilpailueduksi. Helsinki-Vantaan miljardin euron kehitysohjelma on mahdollistanut lentoaseman kehittämisen ja laajentamisen siten, että lentoaseman nykyinen kapasiteetti kasvaa. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen, operatiivisen tehokkuuden lisääminen sekä mittavan kehitysohjelman hallinta vaativat paljon Finavian toimintojen ja tietojenhallinnan kehittämistä mm. tietomanageroinnin avulla.
Lentoasemayhtiö Finavian ja Graviconin välinen yhteistyö on tiivistynyt viime vuosien aikana, sillä Finavia halusi älykkäämpää tietoa operatiivisen toiminnan tueksi. Tietomanagerointi tarkoittaa kokonaisvaltaista valvontaa hankkeissa tuotettavalle tiedolle. Tietomanageri vastaa, että tieto on laadukasta ja ajantasaista sekä pitää huolta siitä, että hanke sujuu tehokkaasti ja kaikilla osapuolilla on yhteinen käsitys vaatimuksista ja etenemisestä. Tietomanageroinnin avulla Finavia pystyy kehittämään tietojen hallintaa paikkatiedon hallinnan strategiansa mukaisesti niin, että tieto on laadukkaampaa ja yhteiskäyttöistä, siihen liittyy vähemmän riskejä ja se löytyy keskitetysti.
Eeva-Maria Viljakainen toimii Finavian IT-yksikössä paikkatietopäällikkönä. Hänen vastuualueenaan on vastata paikkatiedonhallinnan kehittämisestä niin sisäisesti kuin ulkoisille sidosryhmillekin.
- Lentoasemilla toteutetaan paljon kehitys- ja rakennushankkeita, joissa tiedon dokumentaatio ja hallinta ovat tärkeitä. Lentoaseman toiminta on vahvasti reguloitua, mikä vaikuttaa operatiiviseen toimintaan. Lentoasemaprosessien sujuva toiminnallisuus määrittelee vaatimukset myös tiedonhallinnalle. Siinä Graviconin rooli on tärkeä, Eeva-Maria Viljakainen kuvaa.
Toni Teittinen on Graviconin tietomalliasiantuntija ja tuntee Finavian asiakkuuden. Hän pitää tärkeänä, että painopiste on prosessien kehittämisessä: digitalisaatio on muutosajuri.
- Ei ole tarkoitus, että digitoidaan vanhoja asioita ja tehdään kaikki muuten samalla tavalla kuin aina ennenkin. Tätä on pyritty tuomaan Finavialle, samoin kuin oppeja muista ympäristöistä, Toni Teittinen havainnollistaa.
- Avainsana on prosessinhallinta tiedon elinkaaren näkökulmasta - miten tietoa tuotetaan niin, että se palvelee käyttäjiä, Eeva-Maria Viljakainen kiteyttää.
- Olemme tunnistaneet tietomanageroinnin meille sopivaksi tavaksi: pystymme katsomaan toimintamallia sekä määrittämään ja vaatimaan tarkempaa dataa niissä vaiheissa, joissa sitä tarvitaan. Elinkaaren hallinnan ja prosessien kuvauksen avulla tarjoamme laadukkaampaa tietoa ja vähennämme tiedon käyttöön liittyviä riskejä. Voimme luottaa tietoon, se on yhteiskäyttöistä ja löytyy keskitetysti, Viljakainen jatkaa.
Voimme luottaa tietoon, se on yhteiskäyttöistä ja löytyy keskitetysti.
Eeva-Maria Viljakainen, paikkatietopäällikkö, Finavia
Toni Teittinen tunnistaa Eeva-Maria Viljakaisen yhteenvedon:
- Roolimme on ollut tunnistaa tiedon käyttötapauksia ja määritellä tiedon tuottajille, millaisessa muodossa ja prosessissa tieto on saavutettavissa ja käytettävissä. Finavialla on tehty suuri strateginen pohjatyö ja tunnistettu näitä asioita. Haastankin potentiaalista asiakaskuntaa miettimään, mitä voisi olla tulevaisuudessa sen sijaan, että jatkuvasti sammutettaisiin tulipaloja, hän summaa.
Elinkaaren hallinnan ja prosessien kuvauksen avulla tarjoamme laadukkaampaa tietoa ja vähennämme tiedon käyttöön liittyviä riskejä.
Toni Teittinen, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
- Juuri näin. Hankkeissa tuotetaan paljon dokumentaatiota, jonka laadulla on iso merkitys. Dokumenttikoordinaattori valvoo, että vaaditut dokumentit luovutetaan Finavialle oikeassa muodossa. Tietomanagerin tehtävänä on taas katsoa, että dokumenttien sisältö on vaatimusten mukainen. Tietomanageroinnissa ollaan siis askel edempänä, Eeva-Maria Viljakainen täydentää.
Dokumenttikoordinaattori valvoo, että vaaditut dokumentit luovutetaan Finavialle oikeassa muodossa. Tietomanagerin tehtävänä on taas katsoa, että dokumenttien sisältö on vaatimusten mukainen. Tietomanageroinnissa ollaan siis askel edempänä.
Eeva-Maria Viljakainen, paikkatietopäällikkö, Finavia
Ulkopuolisena toimijana Gravicon tahtoo haastaa asiakkaansa miettimään tarpeita sekä katsomaan toimintamalleja elinkaarimallinäkökulmasta.
- Finavia päätyi käyttämään Graviconin tietomanagerointia, sillä se sujuvoittaa työtä ja parantaa tiedonhallinnan laatua. Muuten materiaali olisi ulkoisella kovalevyllä 10 paperipinon alla ja ihmettelisimme, onko joku asia tehty ja milloin ja miten. Gravicon sparraa, toimii resurssina ja huolehtii, että saamme vaatimusten mukaista, ajantasaista tietoa, joka löytyy keskitetystä paikasta, Eeva-Maria Viljakainen havainnollistaa.
Hankkeissa urakoitsijoiden tulee luovuttaa Finavialle fyysistä rakentamista vastaava digitaalinen toteumamalli. Koska hankkeet ovat pitkiä ja hankkeissa on useita toimijoita ja eri työvälinealustoja, yhtenäisen toteumamallien toimittaminen on ollut urakoitsijoille hankalaa. Projektiin lähtiessä se nähdään niin kaukaisena asiana, ettei siihen kiinnitetä riittävää huomiota. Siksi on oleellista jo hankkeen alussa viestiä tarpeen olevan aito. Vaatimusten mukainen toteumamalli on edellytys laadukkaalle kiinteistöjen ylläpidolle sekä operatiivisen toiminnan tai jatkorakentamisen suunnittelulle. Nyt Finavialla on kättä pidempää siihen, mihin tietoa käytetään, ja sitä kautta motivoidaan kehityshankkeen asiantuntijoita tuottamaan tieto sovitussa muodossa.
Ilman tietomanagerointia materiaali olisi ulkoisella kovalevyllä 10 paperipinon alla ja ihmettelisimme, onko joku asia tehty ja milloin ja miten.
Eeva-Maria Viljakainen, paikkatietopäällikkö, Finavia
- Pilotoinnilla alkava lähestymistapa on hyvä, koska silloin meillä on aina konkreettinen käyttötapaus määrittelyn lisäksi. Viime vuonna saimme valmiiksi tietomanageroinnin projektin, jossa kuvattiin erilaiset luovutusdokumentaatiovaiheet sekä tietosisältömäärittelyt, kertoo Eeva-Maria Viljakainen.
Eeva-Maria Viljakainen toteaa, että paikkatiedon hallinnan strategiaan peilatessa muutos kolmen vuoden takaiseen on merkittävä.
- Meillä on aineistolle yhteiset tietosisältövaatimukset ja eri tiedon tuottamisen vaiheiden luovutusvaatimukset. Omalla polullaan on harpannut myös se, miten hyödynnämme tietomallia liiketoiminnan tarpeisiin. Meillä on nyt käyttöliittymät tiedon katseluun ja voimme jakaa aineistoa helposti kaikille, Viljakainen listaa.
Meillä on nyt käyttöliittymät tiedon katseluun ja voimme jakaa aineistoa helposti kaikille.
Eeva-Maria Viljakainen, paikkatietopäällikkö, Finavia
- Tämä oli tavoite ja on arvokasta, että vaatimukset on asetettu. Tarkoitus oli löytää tiedosta se osa, joka hyödyttää liiketoimintaa. Vaatimusta ei kerrota muodossa ”tuottakaa kaikki” tai ”tuottakaa vähän”, vaan kun vaaditaan se osa, mitä tullaan tarvitsemaan, päästään kiinni aitoihin hyötyihin. Pohjapiirustuksista voidaan esimerkiksi katsoa seinien ”hieman sinne päin” kirjattuja paksuuksia, mutta kun huoltomies menee kohteeseen ja ottaa mallin tabletilla mukaansa, tulisi tiedon olla oikeaa. Sitä kautta arvo syntyy, Toni Teittinen konkretisoi.
Vaatimusta ei kerrota muodossa ”tuottakaa kaikki” tai ”tuottakaa vähän”, vaan kun vaaditaan se osa, mitä tullaan tarvitsemaan, päästään kiinni aitoihin hyötyihin.
Toni Teittinen, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
Eeva-Maria Viljakainen toteaa, että tiedonhallintaa voidaan edelleen kehittää, mutta se ei riipu teknisistä ratkaisuista tai sähköisistä toimintatavoista, vaan siitä, miten organisaatio kykenee muuttumaan tai muuttamaan toimintatapojaan.
- Kaikki kiteytyy muutosjohtamiseen tai sen edistämiseen. Toimintaympäristö kehittyy, ja monilla suunnittelualoilla on potentiaalia hyödyntämättä, hän pohtii.
Toni Teittinen kertoo digitalisaatiokeskustelun kulminoituvan rakennusalalla yleensä tietomallin käyttöönottoon. Isossa kuvassa tulee kuitenkin saada ihmiset toimimaan yhteen uuden toimintavavan kanssa.
Ei siirretä mappihyllyä kansioiksi koneelle, vaan otetaan siitä digitaalisen aineiston hyöty irti.
Toni Teittinen, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
- Iso hyöty tulee sieltä, että ei siirretä mappihyllyä kansioiksi koneelle, vaan otetaan siitä digitaalisen aineiston hyöty irti. Katsotaan asiaa tiedonhallinnan näkökulmasta ja miten älykkäämmässä muodossa olevaa tietoa voitaisiin hyödyntää. Uskon, että yrityksillä on paljon tätä potentiaalia käyttämättä.
Toivoisin, että data nähtäisiin enemmän tieto-ominaisuutena ja tuotteena kuin IT-yksikölle ulkoistettuna asiana.
Eeva-Maria Viljakainen, paikkatietopäällikkö, Finavia
Eeva-Maria Viljakainen toivoisi, että data nähtäisiin enemmän tieto-ominaisuutena ja tuotteena kuin IT-yksikölle ulkoistettuna asiana. Liiketoimintayksikön pitäisi ymmärtää datatoimitusketjun tärkeys. Kyseessä on hyvin perustavaa laatua oleva asia, johon tulisi saada uusi lähestymistapa.
Jos et tee mitään nyt, on sinulla viiden vuoden kuluttua kädessäsi vanhentuneeseen toimintaympäristöön soveltuvaa materiaalia. Tilanne vaatii etupeltoon pelaamista ja tulevaisuuteen investointia.
Toni Teittinen, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
Toni Teittinen tunnistaa asian ja kertoo sen olevan kansallinen pulma:
- Tarvittaisiin pilotointia ja pioneeriasennetta juhlapuheiden lisäksi. Jos ei itse saada tehtyä implementaatioita, on pitkä aika odottaa, että tulee koko alan eteenpäin vievä muutos. Toimijoita tarvitaan. Kiinteistön elinkaaren perspektiivistä viisi vuotta on lyhyt aika: jos et tee mitään nyt, on sinulla viiden vuoden kuluttua kädessäsi vanhentuneeseen toimintaympäristöön soveltuvaa materiaalia. Tilanne vaatii etupeltoon pelaamista ja tulevaisuuteen investointia, hän kiteyttää.
Haastan potentiaalista asiakaskuntaa miettimään, mitä voisi olla tulevaisuudessa sen sijaan, että jatkuvasti sammutettaisiin tulipaloja.
Toni Teittinen, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
- Nimenomaan tuo etupeltoon katsominen on tärkeää: jos projektin alussa on annettu vaatimukset, niitä on vaikeaa kesken muuttaa, jolloin ne otetaan käyttöön vasta seuraavassa projektissa, Eeva-Maria Viljakainen päättää.
