Gravicon on mukana tekemässä Finavian Helsinki-Vantaan lentokentän historian mittavinta laajennushanketta. Vuonna 2013 alkanut kehitysohjelma jatkuu vuoteen 2023 ja parantaa Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia sekä asiakaskokemusta.
Finavian suurhankkeet hyödyntävät tietomallikoordinointia monipuolisesti suunnittelussaan. Tietomalliasiantuntija Sami Mikonheimo kuvaa Graviconin roolia Suomen tärkeimmän lentokentän laajennushankkeissa.
Gravicon on mukana tekemässä Finavian Helsinki-Vantaan lentokentän historian mittavinta laajennushanketta. Tietomalliasiantuntijat Sami Mikonheimo, Simo Tarpila, Pekka Tuominen ja Vesa Kämppi ovat työskennelleet lentokentän tietomallikoordinoinnin ja -manageroinnin parissa lentokenttäparannuksen useissa eri hankkeissa. Vuonna 2013 alkanut kehitysohjelma jatkuu vuoteen 2023 ja parantaa Helsinki-Vantaan vaihtokapasiteettia sekä asiakaskokemusta. Gravicon on liittynyt hankkeeseen jo sen ensi metreillä vuonna 2014 tekemällä tietomalliohjeistuksen hankkeelle.
Lentokentän kehitysohjelma on yli miljardin euron budjetilla toteutettu monitahoinen projekti, joka koostuu monista eri hankkeista. Gravicon on mukana T2-, T1- ja VLK-hankkeissa. Vaihtoliikennekapasiteettia (VLK) kasvattavassa hankkeessa lentokentän lounaisosiin rakennetaan kokonaan uusi alue. Länsi- ja eteläsiivet, bussiterminaali, uusi plaza ja erinäiset porttialueiden laajennukset muodostivat kokonaisuuden, joka lisää vaihtolentojen kapasiteettia ja helpottaa matkustajien siirtymisiä paikasta toiseen. Uusi VLK-terminaali liittyy vuonna 2009 rakennettuun ja tietomallinnettuun non-Schengen-terminaaliin. Vanhan terminaalin iäkästä tietomallia pystyttiin edelleen hyötykäyttämään VLK-hankkeen lähtötietoaineistona.
- VLK-hankkeessa kaikki suunnittelijaosapuolet ja tilaaja olivat erittäin valveutuneita ja kiinnostuneita tietomallien käyttämisestä. Tietomallit olivat lähes jokaisessa suunnittelukokouksessa se väline, jolla suunnittelijat ongelmiaan ratkaisivat, tietomallikoordinointia ja -managerointia tehnyt Sami Mikonheimo kehuu hankkeen ilmapiiriä ja yhteistyötä.
- Finavian suunnittelupäällikkö Kari Ristolainen on ollut erittäin valveutunut tietomallien erilaisten hyödyntämistapojen edistäjä. Tilaaja näkee tietomallien ja tietosisältöjen olevan avainasemassa suuren kiinteistöomaisuuden hallinnassa.
Kyseessä on monen suunnittelualan yhteistyö. Kuten sairaalahankkeissa, myös lentokenttähankkeessa on tarve yhdistää lukuisten eri osaamisalojen työpanokset yhteen kokonaisuuteen.
Sami Mikonheimo, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
VLK-hankkeen lisäksi Graviconin tietomalliasiantuntijat ovat tarjonneet tietomallikoordinoinnin palveluita myös lentokentän T2-hankkeeseen ja toimineet tietomallimanagerin rooleissa T1-terminaalin laajennuksessa. T2-hankkeessa rakennetaan olemassa olevaan terminaaliin kokonaan uudet tulo- ja lähtöhallit sisäänkäynteineen.
- Kyseessä on monen suunnittelualan yhteistyö. Kuten sairaalahankkeissa, myös lentokenttähankkeessa on tarve yhdistää lukuisten eri osaamisalojen työpanokset yhteen kokonaisuuteen, Sami Mikonheimo kuvaa.
Finavian suurhankkeita monimutkaistaa se, että Helsinki-Vantaan lentokentän on oltava täysin operationaalinen koko uudistusprojektin ajan. Matkustajien ja lentokoneiden liikkumisen on toimittava yhtä hyvin kuin normaalioloissa myös muuttuvien työmaiden keskellä. Tietomallintaminen on tukenut hankkeiden vaiheistusta, ja tietomallikoordinointi on auttanut kohtaamaan yhteensovittamisen ongelmia.
- Gravicon on välittänyt tietoa eri suunnittelijoiden välillä sekä VLK- että T2-hankkeissa. Esimerkiksi saksalaisen matkatavaratehdassuunnittelufirman suunnitelmat on toimitettu Graviconille, joka taas on kääntänyt tiedostot IFC-muotoon muiden terminaalisuunnittelijoiden käyttöön. Yhteensovittamisen lisäksi toimimme myös tiedon välittäjinä, Sami Mikonheimo kertoo Graviconin toiminnasta hankkeessa.
Yhteensovittamisen lisäksi toimimme myös tiedon välittäjinä.
Sami Mikonheimo, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
Vaikka huomattavimmat muutokset tapahtuvat lentokenttärakennuksissa, myös itse kenttää ja lentokenttäinfraa on muutettu kehityshankkeessa. Lentokentille ominainen tekniikka, kuten lukuisat kilometrit matkalaukkulinjastoa, on pitänyt huomioida hankkeissa. Myös esimerkiksi lentokonepaikkojen määrää on lisätty merkittävästi. Suuri osa hankkeiden aiheuttamista muutoksista tapahtuu siis matkustajien katseen ulottumattomissa.
Hankkeet ovat paitsi rakennusteknisesti, myös maantieteellisesti laajoja. Perusparannuksen aikana terminaalin pinta-ala kasvaa lähes puolella. Jo pelkkä lentokentän rakennus on lähes kaksi kilometriä pitkä, ja sen sisällä liikkuu lukuisia kilometrejä matkalaukkulinjastoja. Lentokenttäalue ja sen infra puolestaan ulottuvat vielä laajemmalle alueelle. Esimerkiksi VLK-hankkeessa on yhteensovitettu myös lentokentän putkistoa ja muuta infrastruktuuria.
Sami Mikonheimo havainnollistaa Graviconin roolia VLK- ja T2-hankkeissa:
- Lentokenttien rakennushankkeet ovat ominaisuuksiltaan uniikkeja. Tilojen ja alueiden vaihtelevat käyttötarkoitukset ja erityispiirteet tarvitsevat osakseen erityistä huomiota. Myös lentokenttien vaatima monimutkainen tekniikka ja poikkeuksellisen tarkkaan suunniteltu logistiikka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lentokenttää ei voi sulkea, joten työmaa ja väistöreitit on aikataulutettava ja suunniteltava tarkasti. Tietomallikoordinoinnilla on tässä oleellinen osa. Logistiikan reittien suunnittelu on monitasoisessa, osittain jopa labyrinttimäisessä rakenteessa mahdollista ja havainnollista tietomallien avulla.
Lentokenttien rakennushankkeet ovat ominaisuuksiltaan uniikkeja. Tilojen ja alueiden vaihtelevat käyttötarkoitukset ja erityispiirteet tarvitsevat osakseen erityistä huomiota. Myös lentokenttien vaatima monimutkainen tekniikka ja poikkeuksellisen tarkkaan suunniteltu logistiikka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lentokenttää ei voi sulkea, joten työmaa ja väistöreitit on aikataulutettava ja suunniteltava tarkasti.
Sami Mikonheimo, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
- Tietomallikoordinoinnilla ja hyvällä yhteistyöllä on pystytty varsin virheettömään rakentamiseen ja toimivaan suunnitteluun. Tämän lisäksi rakennushankkeessa käytettävä aineisto kelpaa Finavialle esimerkiksi paikkatieto- ja huoltojärjestelmien pohjaksi. Rakennusvaiheessa tuotettuja suunnitelmia ja malleja voidaan uudelleenkäyttää myös rakennuksen käyttövaiheessa, Sami Mikonheimo demonstroi.
Samalla kun lentoasema on matkustajien reitti lentokoneeseen ja sieltä pois, se on myös suurehko kauppakeskus. Tietomallintaminen ja paikkaansa pitävä toteumatieto auttavat hallitsemaan myös ostosalueen muuttuvaa kokonaisuutta. Koska lentoasema on jatkuvan muutossuunnittelun alla, ajantasainen tietomalliaineisto on avainasemassa nopean muutossuunnittelun toteuttamiseen.
- Finavia vaatii kaikilta lentokentän toimijoilta tietomallipohjaiset suunnitelmat tiloistaan ja niihin tehtävistä muutoksista. Lentokenttärakennusten toteumatiedon on pysyttävä ajantasaisena, jotta yllätyksiltä vältytään, Sami Mikonheimo päättää.
Tietomallikoordinoinnilla ja hyvällä yhteistyöllä on pystytty varsin virheettömään rakentamiseen ja toimivaan suunnitteluun. Tämän lisäksi rakennushankkeessa käytettävä aineisto kelpaa Finavialle esimerkiksi paikkatieto- ja huoltojärjestelmien pohjaksi. Rakennusvaiheessa tuotettuja suunnitelmia ja malleja voidaan uudelleenkäyttää myös rakennuksen käyttövaiheessa.
Sami Mikonheimo, tietomalliasiantuntija, Gravicon Oy
Asiakas: Finavia
Kesto: 2013–2023
Terminaalien lisäpinta-ala: 103 000 m2
Budjetti: n. 1 miljardi euroa
VLK hankkeen suunnittelija / urakoitsija: PES-arkkitehdit Oy / YIT
T2 hankkeen suunnittelija: Arkkitehtitoimisto ALA Oy / HKP arkkitehdit OY / SRV
T1 hankkeen suunnittelija: KVA arkkitehdit Oy / Fira
