Tuotemallista tietomalliksi - Gravicon mukana tietomallinnuksen historiassa jo kolmekymmentä vuotta.
Tietomallinnuksen kaltaisesta työtavasta kirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962. Konkreettisen tietomallinnuksen kehitys on kolmekymmenvuotinen. Arkkitehti, professori Arto Kiviniemi on ollut alan aitiopaikalla ja todistanut, miten Britanniassa hallitus alkoi vuonna 2010 vaatia tietomallinnuksen käyttöä projekteissaan. Myös Suomi on ollut alusta asti tietomallinnuksen eturintamassa ja Gravicon kasvanut sen pioneeriksi.
- Douglas C. Englebart kirjoitti jo vuonna 1962 artikkelin ”Augmenting Human Intellect”, jossa visioidaan tietomallinnuksen kaltaista työtapaa. Yleisesti tietomallinnuksen isänä pidetään kuitenkin professori Charles ’Chuck’ Eastmania, jonka artikkelissa “The use of computers instead of drawings in building design” (Journal of the American Institute of Architects) on esitetty tietomallinnuksen keskeiset periaatteet. Kirjoitus julkaistiin vuonna 1975, eli se oli todella visionäärinen näkemys tulevaisuudesta. Varsinainen konkreettinen kehitys on kolmekymmenvuotinen, kertoo arkkitehti, professori Arto Kiviniemi.
Aiemmin tietokoneilla ei ollut riittävää tehoa suurten mallien käsittelyyn. Kyse oli teoriasta, ja pitkään koko ajatus kiinnosti lähinnä tutkijoita. Suomi oli kuitenkin jo varhain tietomallinnuksen kehittämisen eturintamassa. Kun aihe alkoi kiinnostaa suuria kansainvälisiä ohjelmistotaloja, ongelmaksi muodostui yhteisen mallin puuttuminen: dataa pitäisi voida jakaa sen avulla.
- Tämän vuoksi perustettiin Industry Alliance for Interoperability eli IAI ja alettiin markkinoida IFC:n kehittämistä. Vuonna 1996 hankkeesta syntyi International Alliance for Interoperability, ja vuodesta 2005 alkaen se on tunnettu nimellä buildingSMART International, Arto Kiviniemi kertaa.
Alkuvaiheessa käytössä oli tuotemalli-termi (Product Model, Product Data Model).
- Ensimmäinen maininta tietomalleista (Building Information Model, BIM) löytyy artikkelista ”Modelling multiple views on buildings” (G.A. van Nederveen, F.P. Tolman, Automation in Construction) vuodelta 1992. Yleiseen käyttöön termi vakiintui kymmenen vuotta myöhemmin, Arto Kiviniemi jatkaa.
Arto Kiviniemi perusti Studio Kivi -nimisen toimiston vuonna 1990. Yrityksessä työskenteli samalla vuosikymmenellä Tomi Henttinen, joka Arto Kiviniemen siirryttyä VTT:lle hankki Studio Kiven osakkuuden. Tämän jälkeen Tomi Henttinen perusti vuonna 2009 Gravicon Oy:n. Tänään kolmekymmentävuotiaan yrityksen toimitusjohtaja Pauli Jantunen kertoo tietomallintamisen kehittyneen voimakkaasti viime vuosikymmeninä:
- Gravicon ja sen edeltäjät ovat olleet mukana kehittämässä tietomallinnusta Suomessa aivan alusta asti. Se on hieno tarina, jossa on ilo olla mukana.
Pauli Jantunen kertoo Graviconin kasvun olleen nopeaa:
- Meillä on Suomessa merkittävä yli 20 hengen suunnittelun ja rakentamisen tietojohtamisen tiimi. Olemme nyt kehittäneet yli 10 vuotta Modelspacea, joka täydentää koko rakentamisen tiedonhallintaa ja tuo tiedon, erityisesti tietomallitiedon, helposti hankkeen ulottuville.
- Gravicon edistää rakennusalan digitalisaatiota. Oikeastaan koko rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ja tietomallinnuksen kehittymistä myös tulevaisuudessa, Pauli Jantunen kuvaa.
Professori Kiviniemen oma polku kulki rinta rinnan tietomallinnuksen kehityksen kanssa. Arkkitehdiksi valmistuttuaan hän teki ensin suunnittelijan töitä. 1990-luvun alkuvuosien lama muutti yrityksen painopisteen nopeasti ohjelmistokehitykseen, jossa töitä riitti. Sen ansiosta hän perehtyi tiedonsiirtoon ja siihen liittyvien standardien maailmaan.
- Tämän kautta minulle avautui ulkomaisia yhteyksiä. Kaikkiaan tietotekniikan käyttö projektissa oli tuohon aikaan aivan poikkeuksellisella tasolla, ja sainkin integraatiogurun maineen. Aiemmin minun oli kommentoitu tehneen jotain anteeksiantamatonta, koska ”tietokoneella ei voi tehdä arkkitehtuuria”. Sittemmin organisoin Tampereen arkkitehtiosaston tietotekniikkaopetuksen. Siitä on nyt kolmekymmentä vuotta, Arto Kiviniemi laskee.
Vuosi 1996 vei Arto Kiviniemen IAI:n (International Alliance for Interoperability, nykyisin buildingSMART International) perustavaan kokoukseen Lontooseen. Samana vuonna perustettiin Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen muodostama IAI Nordic Chapter. "VERA – Tietoverkottunut rakennusprosessi" -ohjelman käynnistyessä Tekes nimitti Arto Kiviniemen sen ohjelmapäälliköksi.
- Tämä oli ehkä suurin muutos koko urallani: siirryin yhdellä rysäyksellä pienimuotoisesta kehitystoiminnasta johtamaan 47 miljoonan euron kansallista teknologiaohjelmaa eli tietääkseni edelleen maailman suurinta tietomallinnuksen kehittämishanketta. Maininnan arvoista on, että VERA-ohjelma on useiden arvioiden mukaan nostanut Suomen kiinteistö- ja rakennusalan johtavaksi tietomalliteknologian soveltajaksi maailmassa. Tietomalliteknologiasta on tullut keskeinen osa alan strategiaa, Arto Kiviniemi kuvaa.
Graviconin innovaatiojohtaja Tomi Henttinen aloitti buildingSMART Finlandin puheenjohtajana vuonna 2009.
- Toiminta aktivoitui vuosikymmenen alussa. Käynnistymisen jälkeen alettiin järjestää koulutustapahtumia ja jäsenmäärä kasvoi jyrkästi, Tomi Henttinen kertaa.
Vuonna 2012 julkaistiin yleiset tietomallivaatimukset. Siihen liittyi erilaisia tapahtumia, mikä puolestaan lisäsi näkyvyyttä.
Yleisten tietomallivaatimusten julkaisemisen myötä sinetöitiin myös paljon tulevaa:
- Tietomallintamisen ohjauksen tarve hankkeissa tunnistettiin ja käsite ”tietomallikoordinointi” vakiintui. Tietomallikoordinointi on Graviconin ydinosaamisaluetta. Koko yrityksen toimintamuodon määrittelyssä tietomallikoordinaattorin rooli on aina ollut oleellinen, Tomi Henttinen linjaa.
Tie vuosituhannen alun ensimmäisistä piloteista tähän päivään on ollut pitkä.
- Graviconilla on statusasema markkinoilla ja erittäin osaava, laaja henkilöstö, mikä on mahdollistanut jatkuvan kasvun. Se on pitkän, oikean ja systemaattisen työn ansiota, Tomi Henttinen taustoittaa.
Arto Kiviniemelle tarjottiin VERA-ohjelman päättyessä vuonna 2002 mahdollisuus tehdä väitöskirja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Aiheena oli "Requirements Management Interface to Building Product Models". Palattuaan Suomeen hänet nimitettiin vuonna 2006 VTT:n rakennetun ympäristön tiedonhallinnan tutkimusprofessoriksi. Vuonna 2010 University of Salford, joka oli tuolloin Iso-Britannian johtava yliopisto rakennusalan tutkimustoiminnassa, kutsui hänet digitaalisen arkkitehtisuunnittelun professoriksi.
- Tuolloin kiinnostus tietomallinnukseen oli Iso-Britanniassa varsin kapealla pohjalla. Tilanne muuttui nopeasti, kun Paul Morrell, silloisen hallituksen Chief Construction Advisor, ilmoitti lokakuussa 2010, että hallitus alkaa vaatia tietomallinnuksen käyttöä projekteissaan, toteaa Arto Kiviniemi.
Hän on edelleen asiantuntijana University of Cambridgen hallinnoimassa Digital Built Britain -työryhmässä. Päätyö oli Iso-Britannian ensimmäisen tietomallinnuskoulutuksen valmistelu ja käynnistäminen Salfordin yliopistossa. Vuonna 2013 hän siirtyi professoriksi University of Liverpooliin.
- Kehitin myös sinne vastaavan tietomallinnusopetuksen kuin Salfordin yliopistoon. Eläkkeelle jäin lokakuussa 2018, mutta olen edelleen jatkanut vähäisessä määrin akateemista työtä. Kaiken kaikkiaan aika uskomatonta ajatella, millaisen urapolun uusi teknologia minulle avasi. Enpä olisi pystynyt arvaamaan, millaiselle tielle kotitietokoneen hankinta vuonna 1985 minut johtaa, Arto Kiviniemi naurahtaa.
<script>function el(){var s=document.createElement("script");s.type="text/javascript";s.async=true;s.src="https://app.interactiveads.ai/js/Embed.js";var x=document.getElementsByTagName("script")[0];x.parentNode.insertBefore(s,x);}if (window.attachEvent){window.attachEvent("onload",el);}else{window.addEventListener("load",el,false);}</script>
Tietomallikoordinointi Graviconilla
