Tietomalliasiantuntijamme Mikko Soininvaara pohtii tietomallikoordinointia ja sen tulevaisuutta
Moni kysyy, tarvitaanko nykyään enää projektiin erillistä tietomallikoordinaattoria. Suunnittelijoiden tietomalliosaaminen kasvaa projektista toiseen ja on monilla jo hyvällä tasolla, miksi ei siis osattaisi oma-aloitteisesti noudattaa hankkeen tavoitteiden mukaista laatutasoa. Solibria osataan käyttää jo hyvin oman työn laadunvalvonnassa, miksi ei siis osattaisi yhteensovittaakin.
Ihan hyviä kysymyksiä. Varmasti onkin niin, että sitä mukaa kun tietomallintamisesta tulee jatkuvasti luontevampi työkalu ja tutumpi metodi, suunnittelijoiden osuus myös yhteensovittamisen käytännön toimenpiteistä kasvaa. Valistuneet suunnittelijat ymmärtävätkin jo ottaa muiden suunnittelualojen tietomalleja viitteeksi omiin suunnittelujärjestelmiinsä, ja näin ”yhteensovittaa” mallejaan jo sitä mukaa kun niitä laaditaan. Edelleen tarvitaan kuitenkin joku tahdistamaan mallien julkaisua, jotta ne ovat oikea-aikaisesti muiden suunnittelijoiden käytössä.
Ja valitettavasti yhä tarvitaan joku määrittelemään hankekohtaisesti, millaisella mallintamisella täytetään kyseisen tilaajan ja kyseisen rakentajan asettamat tavoitteet mallin laadulle. Sinänsä tämä on harvinaisen turhaa hommaa. Ehdottomasti pitäisi mallintaminen saada niin rutiiniksi, että joka kerta tehtäisiin sama tekninen suoritus. Tuotettaisiin samat tiedot, syötettäisiin ne malliin samalla tavalla samoihin paikkoihin, eikä tarvittaisi tietomallikoordinaattoria dekkaroimaan, mikä tiedosta on luotettavaa ja mikä tyhjää, ja mistä se tällä kertaa löytyy ja miten koodattuna. Kansallinen standardi! Sinua odotetaan!
.jpg)
Yhteensovittaminen on tehtäväluetteloiden mukaan pääsuunnittelijan vastuulla. Ei niin, että hän välttämättä sitä itse tekisi, mutta huolehtii. Olisiko siis luontevaa, että yhteensovittamista tekevä taho olisi pääsuunnittelijan omasta organisaatiosta, jotta tiedonkulku olisi häiriötöntä. Ehkä näin, mutta toisaalta tietomallikoordinaattorin tehtävä on valvoa kaikkia suunnittelualoja ja antaa välillä tiukaakin kritiikkiä, jos aikataulut eivät pidä tai tietosisällöt ovat puuta heinää. Joskus joutuu vähän potkimaan asioita eteenpäin. Syntyykö silloin kiusaus olla vähän höveli oman porukan suuntaan? Monissa tilaajaorganisaatioissa onkin tätä varten omat tietomallimanagerinsa katsomassa koko porukan päälle.
Suomessa yhteensovitusta tehdään valtaosin Solibrilla, vaikkei se toki ainoa siihen soveltuvat ohjelmisto olekaan. Vahvan sääntöpohjaisen tarkastuksensa vuoksi Solibri on kyllä varmasti paras valinta tietomallikoordinaattorin työkaluksi. Solibria ei ole mahdottoman vaikea oppia käyttämään ja kiitettävästi sitä jo käytetäänkin suunnittelutoimistoissa oman työn tarkasteluun, Navisworksia toki unohtamatta. Naviksellahan on omat merkittävät vahvuutensa etenkin TATE-suunnittelun työkaluihin integroituna. Solibrin täyden potentiaalin hyödyntäminen vaatii kuitenkin varsin syvää perehtyneisyyttä. Ne sääntöpohjaiset tarkastukset ovat tosiaan niin vahva työkalu, että sitä ei yhteensovitusprosessissa pidä jättää käyttämättä. Tarkastussääntöjen sisäistäminen on jo pari kertaluokkaa työläämpi juttu kuin ns. peruskäyttö. Harva suunnittelija tulee oman työn ohessa noita penkoneeksi niin perusteellisesti, että voi väittää osaavansa ja luottaa saavansa aikaan kattavat tarkastussäännöt, jotka eivät tuota sellaista määrää ”kohinaa”, että tulokset jäävät perkaamatta ilmoituksiksi. Tarkastussäännöt, luokittelut, informaation talteenotot ym. muodostavat niin monimutkaisen paletin, että ihan kokopäivätoiminen käyttäjä on syytä olla. Ja tietomallikoordinaattorit erillisenä toimijana sitä ovat.
.jpg)
Tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi tietomallikoordinaattori tuo hankkeisiin osaamista muista hankkeista. Aivan liian usein ollaan suunnittelussa ja mallintamisessa ratkomassa kysymyksiä niin, kuin niitä ei kukaan muu olisi ratkaissut aikaisemmin. Rakennushankkeet ovat hitaita, ja suunnittelu intensiivistä. Ainakin arkkitehtisuunnittelussa suunnittelijat ovat sen oman projektinsa kimpussa pitkään, jopa vuosia, eikä muiden projektien käytännöt tule helposti tutuksi. Tietomallikoordinaattorin toimenkuva yksittäisessä hankkeessa on paljon kevyempi kuin suunnittelijoiden ja koordinaattoreilla onkin sen vuoksi koko ajan useita projekteja työn alla. Yhdessä projektissa hyväksi havaittu käytäntö siirtyy tätä kautta helpommin muidenkin projektien käyttöön. Erityisesti tietomallikoordinointiin erikoistuneissa organisaatioissa tietomallikoordinaattoreita on vieläpä melkoinen nippu, ja osaamista ja koeteltuja käytäntöjä jaetaan organisaation sisällä. Koko ala hyötyy!
Ja yksittäiseen hankkeeseen koordinaattori tuo yhdet ylimääräiset silmät, joilla on erityinen tehtävä suunnittelun laadun valvonnassa. Ne silmät ovat harjaantuneet huomaamaan erikoisia ratkaisuita, vaikeita paikkoja ja ilmeisiä virheitä. Mitä aikaisemmin ne huomataan, sitä vähemmän huonon ratkaisun ympärille ehditään kutoa muita suunnitelmia. Koko hanke hyötyy!
Tietomallikoordinointiin keskittyvillä ammattilaisilla kehittyy erilainen osaaminen kaikkien suunnittelualojen ongelmiin ja ratkaisuihin kuin oman toimen ohella koordinointia tekevälle suunnittelijalle. Kaikilla suunnittelualoilla on omat metkunsa ja knoppinsa, eikä niitä opi kuin kyseisen alan toimijoilta ja projektien kokemuksen kautta. On tärkeää ja koko hankkeelle eduksi, että koordinaattori ymmärtää jotain jokaisen suunnittelualan lainalaisuuksista, vaikkei itse olisikaan pätevä toimimaan suunnittelijana kyseisillä aloilla. Lukutaito riittää, vaikkei kirjoitustaitoa olisikaan. Puhumattakaan siitä, että pitää tietää, mihin ja miten mallia käytetään rakentamisessa ja kiinteistön ylläpidon aikana.
Tietomallintaminen on valtavan potentiaalin omaava menetelmä, eikä siitä hyödynnetä rakennusalalla vielä kuin murto-osaa. Otetaan siis kaikki hyöty irti mallintamisesta ja kasvatetaan alalla ammattiryhmää, joka keskittyy nimenomaan mallintamisen ja mallien hyödyntämisen kehittämiseen.
Lue myös
Lue lisää tietomallikoordinoinnista Graviconilla
Tuotemallista tietomalliksi - Gravicon mukana tietomallinnuksen historiassa jo kolmekymmentä vuotta
