‍

Juttusarjan uusimmassa osassa esittelemme rautaisen tietomalliasiantuntijamme, Mikko Soininvaaran. Mikko on koulutukseltaan arkkitehti ja on työskennellyt tietomallien sekä muiden tietoteknisten aiheiden parissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

‍

Esittely

‍

Koulutukseltani olen arkkitehti ja olen kyllä myös tehnyt arkkitehdin töitä. Jo opiskeluaikoina ja vielä valmistumisen jälkeenkin, vaikka olenkin ollut suuren osan työuraani erilaisten tiedonhallinnallisten tehtävien parissa ja paljon ihan serverihuoneissakin. Vuonna 1998 päädyin vähän vahingossa ATK-ammattilaiseksi sen hetkisellä työnantajallani Evatalla, koska tietotekniikka on ollut minulle aina tuttua. Opiskeluaikanakin olin jo ollut TKK:n arkkitehtiosaston tietokoneluokan ylläpitäjä ja tunsin aika hyvin sen ajan CAD-ohjelmat.

Olin toistakymmentä vuotta Evatan IT-manageri. Yksi tehtävistäni oli olla AutoCAD -ohjelmiston pääkäyttäjä ja kehitin firman suunnittelukäytäntöjä – silloin puhuttiin vielä ihan viivanpiirtämisestä. Tässä positiossa sain hyvän mahdollisuuden yhdistää koulutustaustani ja yleisen kiinnostukseni tekniikkaa kohtaan.

‍

Arkkitehdistä IT-asiantuntijaksi

‍

Evatan yhdistyessä Pöyryn kanssa ajattelin olevan hyvä aika ottaa seuraava askel. Aloitin 2010 Helsingin kaupungilla rakennusviraston arkkitehtiosaston ATK-vastaavana. Vastuualueeni oli paljon pienempi, tai organisaatio toki iso, mutta arkkitehtiosasto oli suhteellisen pieni verrattuna Evataan. Olin tapani mukaan turhan kunniahimoinen ja keräsin eri tehtäviä, lopulta olin myös osaston kehittämispäällikkö. Siellä olin siirtämässä osastoa tietomallintamisen käytäntöihin. Arkkitehdit alkoivat käyttää ArchiCAD:ia ja rakennesuunnitteluun yritettiin ottaa Revitiä, mutta se ei oikein lähtenyt lentoon, yrityksistä huolimatta. Sen sijaan ammattikeittiösuunnittelussa Revit oli menestys. Teetin sinne objektikirjasto, jossa oli geneerisiä valmistajariippumattomia ammattikeittiölaitteita kaikkine teknisine tietoineen. Mallista saatiin mm. kaikki kustannuslaskentaan tarvittavat hintatiedot ja suunnitelmat yhdellä klikkauksella. Nyt organisaatio on kyllä muuttunut, eikä siellä suunnitella itse. Se kuitenkin opetti minulle paljon ja loi arvokasta ymmärrystä.

Viimeisen vuoteni HKR:llä olin mukana mittaustiimissä, jossa pääsin tutustumaan laserkeilaamiseen ja inventointimallintamiseen sekä Revitillä että Archicadilla. Kohteet olivat lähinnä kouluja ja päiväkoteja. Meitä oli sellainen neljän-viiden hengen porukka, jotka teimme inventointimalleja keilausten ja vanhojen piirustusten perusteella. Keväällä 2015 ihan vahingossa törmäsin Graviconin ilmoitukseen, ja se vaikutti sellaiselta mahdollisuudelta, joka johon pitää tarttua. Yritys oli tuttu aiempien tietomallintamiseen liittyvien yhteistyöprojektien kautta. Siihen aikaan Graviconilla oli vain muutama tietomalliasiantuntija, mutta nopeasti se lähti siitä kasvamaan. Ensimmäiset projektini tietomallikoordinaattorina olivat T3-sairaala ja Mall of Tripla, ja molempia teinkin monta vuotta putkeen. Tietomallikoordinoinnin lisäksi olen organisaation sisäisessä työryhmässä kehittämässä Solibrin käyttöä, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta ja virheetöntä, ja olen myös kouluttanut Solibrin käyttöä erityisesti työmaaorganisaatioille.

‍

Miten tietomallit ja niiden hyödyntäminen ovat kehittyneet urasi aikana?

‍

Aikanaan malleja tehtiin sekä AutoCADilla ja Archicadilla, mutta silloin ei vielä puhuttu tietomallintamisesta, vaan mallintamisesta. Tavoitteena oli lähinnä saada piirustuksia aikaan mahdollisimman helposti. Evatan ja Pöyryn yhdistyessä Pöyryllä oli lopulta koossa kaikki rakennussuunnittelussa tarvittavat osapuolet. Olin mukana kehityshankkeessa, jossa tähdättiin Pöyryn kokonaistoimitukseen ”yhden luukun periaatteella”. Siinä työssä tietomallin hyödyntäminen oli keskeistä, ja siinä ymmärsin mallin kautta vaihdettavan tiedon vahvuuden. Onhan mallintaminen kyllä mennyt paljon eteenpäin niistä ajoista, vaikka perusidea on pysynyt samana.

Tietomallien käyttö on niin intuitiivinen tapa kommunikoida sitä tietoa rakennushankkeessa. Ei ole olemassa rajaa, mitä tietoa malliin voidaan laittaa ja mahdollisuuksia tiedon kumuloitumiseen olisi vaikka kuinka! Suunnitteluvaiheesta rakentamisen kautta käyttöön ja ylläpitoon.

‍

Tietomallit entistä tehokkaammin mukana rakennushankkeissa

‍

Tietomallien hyödyntäminen on vuosien aikana rutinoitunut, ja mallintaminen tunnistetaan keskeisenä osana rakennushanketta. Ennen sitä saatettiin ajatella pakkopullana, mutta ei onneksi enää. Tai ainakin toivottavasti siitä on päästy eroon! Toki mallien hyödyntämisessä olisi vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia ja aina on mahdollisuuksia kehittyä.

Rakennusala on tunnetusti hieman hidas muutoksissa. Tietomallien läpilyöntiä väkisinkin hidastaa mm. se, että työmaalle pitää vieläkin luoda piirustuksia. Mutta kuinka pitkään? Tehokkainta olisi, että suunnitelmatiedot olisivat pääosin tietomallissa, eikä analogisissa piirustuksissa, jotka helposti unohdetaan päivittää hankkeen edetessä. No nykyisillä pilvipalveluilla ne piirustuksetkin kyllä saa näkyviin työmaalla ilman paperia ja ajantasaisina, joten ehkä niillekin pitää vielä antaa mahdollisuus. Tietomalli antaa kuitenkin paremman mahdollisuuden varmistaa laatu ja nähdä eri yhteentörmäykset sekä visuaalisesti että tietokoneavusteisesti. Tietomallit ovat mahtava työkalu, on ilo olla mukana keksimässä eri tapoja, miten niitä voidaan vielä hyödyntää.

‍

Aiheeseen liittyvää

‍

Tietomallikoordinointi Graviconilla

Näkökulma: tarvitaanko projektiin tietomallikoordinaattoria?

Referenssitarina: Mall of Tripla

‍