Juttusarjan uusimmassa osassa esitämme Kuopion toimipisteellämme työskentelevän tietomalliasiantuntijan, Kimmo Utriaisen.
Kimmo on puhujana myös ensi viikon Rakentaminen Kuopiossa nyt ja tulevaisuudessa -webinaarissa. Webinaari järjestetään yhteistyössä Granlund Kuopion kanssa 11.11. klo 09 alkaen.
Olen syntyperäinen kuopiolainen, eli täällä on tullut vaikutettua jo 1980-luvulta lähtien. Jos jotain muuta ennen ammatillista osuutta, niin olen musiikkimies henkeen ja vereen. Rakennusalalla olen ollut jo 20 vuotta, ura alkoi suunnitteluassistenttina, niin sanotusti ruohonjuuritasolta AutoCAD-maailmassa. Ensimmäinen työnantajani työurallani oli Sillman Arkkitehtitoimisto / Sillman Digital. Siihen aikaan oli jo paljon malleja, mutta niissä ei ollut juurikaan tietoa, lähinnä rakennusten pintoja ja maastoa. Näiden ja myös olemassa olevien kiinteistöjen dokumentoinnin parissa vietinkin pääosin ensimmäiset työvuoteni.
Vuosien 2007–2008 paikkeilla mukaan tuli Revit Architehcture -ohjelma, sitä kautta osaltani etenkin inventointimallit, eli olemassa olevien kiinteistöjen 3D-mallit, joihin liittyi myös olennaisesti laserkeilaus ja pistepilvet. Ennätin mallintamaan muun muassa useita Helsingissä sijaitsevia vanhoja virasto- ja toimistotaloja ja Rauman vanhan kaupungintalon, jonka mallista olen vieläkin erityisen ylpeä. Olin myös mukana kehittämässä organisaation tietomalliohjeita ja pidin muille suunnittelijoille Revit-mallinnuskoulutuksia.
2013 lähdin opiskelemaan töiden ohella rakennusmestariksi ja suuntauduin työelämässä enemmän suunnitteluprojekteihin. Pääsin mukaan kahden koulukohteen arkkitehdin tietomallivastaavaksi, opintojen loppuvaiheessa kävin myös työnjohtoharjoittelussa Nilsiän uuden terveyskeskuksen työmaalla. Olin osallistunut kyseisen projektin kokouksiin ja suunnittelumallin työstöön alusta asti, eli kyseessä oli erittäin mielenkiintoinen suunnittelun ja tuotannon linkki. Kyseisen kohteen suunnittelulta ei vielä vaadittu tietomallipohjaisuutta, mutta suunnittelu oli tehty kuitenkin pääosin omatoimisesti mallintamalla. Meidän laatimaa arkkitehtimallia päästiinkin hyödyntämään heti työmaalla muun muassa työmaan suunnitelmiin, visualisointeihin ja jopa määrälaskentaan. Yhdistelmämalliakin hyödynnettiin, kun sellainen päätettiin päivittää pari kertaa mahdollisten suunnitteluvirheiden kartoittamiseen. Eli mallien hyödyntäminen oli suhteellisen tehokasta verrattuna asetettuihin vaatimuksiin, kun osaamista löytyi, ja kaikki osapuolet näkivät hyödyt läheltä erinomaisesti. Työmaaharjoitteluni oli myös osaltaan tärkeä ponnahduslauta nykyiseen työtehtävääni tietomalliasiantuntijana Graviconilla.
Minua on aina kiinnostanut suunnittelun ja työmaan yhteenliittymä. Niiden hyvällä synergialla ja läpinäkyvyydellä saadaan paras lopputulos asiakkaalle. Kun valmistuin Savonia-ammattikorkeakoulusta rakennusmestariksi, päätin kuitenkin jatkaa samalla opintojani rakennusinsinööriksi talonrakennustuotannon parissa ja sieltä valmistuin keväällä 2018. Pian sen jälkeen kuulin nykyiseltä kollegalta Graviconilla, että Kuopiossa olisi tarvetta tietomalliasiantuntijalle. Siitä päädyin sitten osaksi asiantuntijatiimiämme. Kuluneen kahden vuoden aikana olen saanut erittäin paljon lisäoppia tietomalleista ja niiden eri ulottuvuuksista.
Pelkästään tietomalli suunnittelijan tai mallintajan työkaluna. Sen kautta rakennus rakennetaan jo kertaalleen suunnittelu- tai inventointivaiheessa ja huomataan helpommin, jos jokin ei täsmää. Suunnitteluvirheet vähentyvät tietomallin kautta huomattavasti, jo suunnittelijan omalla pöydällä sekä suunnittelualojen välisissä yhteensovituspalavereissa. Kun suunnittelu tehdään mallintamalla, ei tietoa tarvitse päivittää moneen paikkaan ja moneen eri 2D-näkymään, vaan tietomalli toimii yhtenäisenä alustana ja tietopankkina. Vuosien aikana olen oppinut myös muiden osapuolien tarpeita, joiden avulla olen saanut lisää ymmärrystä mallien tietosisällön merkityksestä laajemmin.
Moni suunnittelija pyrkii nykyään jo omien tavoitteiden kautta siihen, että tietomalli toimii digitaalisena kaksosena. Se vaatii sen, että tiedonhallintaan ja sen laatuun panostetaan. Mielestäni laadukas tietomalli toimii digitaalisena kaksosena rakennuksesta, näyttäen sen sellaisena kuin se on. Järkevämpää on tehdä se kerralla vastaamaan todellisuutta, eikä vain mallintaa sinne päin. Tällainen toimintatapa tukee myös suunnitelmien toteutettavuutta työmaalla, ja kun rakentaminen voidaan tehdä mahdollisimman pitkälle suunnitelmien pohjalta eikä työmaalla soveltaen, on tilanne lähtökohtaisesti samanlainen myös hankkeen jälkeen luovutettavissa toteumamalleissa.
Kehitys ja muutos on käynnissä. Tietomallikoordinaattoriksi mielletään yhä useammin teknisen yhteensovituksen tekijä, vaikka todellisuudessa kyseinen toimija vastaa hankkeen tietomallintamisen johtamisesta kokonaisvaltaisesti. Pääsuunnittelijan edustaja toimii yhä useammin yhteensovittavana tietomallikoordinaattorina, jolloin yhä useammin mukaan otetaan tietomallimanageri, joka taas huolehtii mallien laadun ja tietosisällön ohjaamisesta. Tällä ratkaisulla pääsuunnittelija voi keskittyä paremmin geometriaan ja tietomallimanageri puolestaan tietoon.
Asiakkaat haluavat laadukkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua, ja kun mukaan otetaan prosessit ja tietokannat joihin tietomallit liittyvät, muotoutuu palvelu lopulta kohti laajempaa tietomanagerointia. Kaikki liittyy siihen, että tietosisällön ja laadun merkitys tietomalleissa kasvaa jatkuvasti. Tietomallit eivät luo lisäarvoa, jos ne eivät synkronoi aidon tiedon kanssa. Rakennuksen digitaalinen tieto on kokonaisuus, joka vaatii asiantuntijan huolenpitoa - ja on vieläpä Graviconin erityisosaamisaluetta.
Espoo rakennuttaa seuraavien neljän vuoden aikana yhteensä kahdeksan koulua ja päiväkotia uudenlaisella mallilla, jossa yksityinen hankeyhtiö toteuttaa kohteet sekä vastaa niiden ylläpidosta 20 vuoden ajan. PPP-malli on osa Koulut kuntoon -ohjelmaa, jonka avulla varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveet ja turvalliset tilat. Lue lisää hankkeesta.
Olen hankkeessa mukana kolmen kohteen tietomallikoordinaattorina, eli Gravicon tekee hankkeessa kokonaisvaltaista tietomallintamisen ohjausta, laadunvarmistusta, suunnitteluvaiheen yhteensovitusta ja tuemme samalla työmaan toimintoja. Tieto ja laatu ovat siis myös vahvasti mukana. Olen ajautunut Graviconilla ikään kuin meidän EPPP-ryhmän epäviralliseksi nokkamieheksi, eli vaikka projektissa on mukana usea tiimiläinen, joilla kullakin on omat selkeät kohdesalkkunsa, koordinoin meidän sisäistä toimintaa.
Tietosisältöä on syytä miettiä jo kohteiden yhteensovitusvaiheissa myös toteutusvaiheiden ulkopuolelle, erityisesti elinkaarimallin näkökulmasta. Tarkoituksena on luovuttaa aikaa ja tarkastelua kestävät tietomallit, joista on hyötyä vuosiksi eteenpäin. Hankkeessa on hyvä energia ja henki, niin rakennusliikkeen suunnittelunohjauksen, suunnitteluryhmän kuin muiden konsulttien osalta. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita pitämään tietomalliaineisto ja tietosisältö laadukkaana ja Graviconin ohjaaman aineiston hyödyntämistä käytännön tarpeisiin pääsee seuraamaan läheltä.
Kuopion museon hybridiallianssiurakka on valittu Itä-Suomen Vuoden Yhteistyökohteeksi
