.png)
Juttusarjan uusimmassa osassa esittelemme tietomalliasiantuntijamme, Evita Toikkasen. Evita edustaa Graviconin toimintaa Jyväskylässä.
Toimin Graviconin Jyväskylän toimipisteellä tietomalliasiantuntijana. Pääasiassa olen mukana lähialueelle sijoittuvissa rakennushankkeissa, mutta olen myös muutamissa hankkeissa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa.
Olen Jyväskylästä kotoisin, opintoni aloitin Hämeenlinnassa, mutta kotiseudulla asuminen houkutteli ja jatkoin opintoni loppuun Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Olen valmistunut rakennusinsinööriksi JAMKista vuonna 2007. Sen jälkeen olen täydentänyt osaamistani täydennyskoulutuksilla ja vuonna 2016 kävin Metropoliassa tietomallikoordinaattorin koulutusohjelman.
Valmistuttuani rakennusinsinööriksi työskentelin aluksi insinööritoimistossa rakennesuunnittelijana, sen jälkeen NCC:llä työmaa- ja hankintainsinöörinä. Viimeisimpänä, ennen Graviconille saapumistani työskentelin rakennusliike Lipsasen kehitystiimissä.
Urani Graviconilla alkoi kaksi vuotta sitten. Olin työskennellyt pitkään tietomallien parissa, lähinnä tuotannon puolella. Siellä nousi usein esiin, että kehityksen edistämiseksi, tulisi paneutua paremmin prosessin alkuvaiheisiin. Sitä kautta heräsi innostus päästä vaikuttamaan tietomallien laatuun heti alkuvaiheessa, jotta tuotantoon sekä käyttöön saadaan kaikista laadukkaimmat tietomallit.
Graviconin vahva asiantuntemus aiheesta kuulosti houkuttelevalta. Koin, että Graviconilla pääsen lähemmäs prosessiketjun alkua ja sitä, mistä kaikki lähtee liikkeelle. Laitoin avoimen hakemuksen ja nopeasti olinkin osa tietomalliasiantuntijoiden laajaa joukkoa.
Teen aktiivista yhteistyötä muiden tietomalliasiantuntijoiden kanssa, pääasiassa etäyhteyksien kautta. Järjestämme useamman kerran vuodessa päiviä, jolloin muiden aluetoimistojen asiantuntijat tulevat tänne ja työskentelemme yhdessä samalla toimistolla. Olemme järjestäneet näitä yhteistyöpäiviä yleensä täällä Jyväskylässä, koska se on puolivälissä Kuopion ja Tampereen suunnilta tuleville kollegoilleni.
Tietomallien pariin päädyin oikeastaan heti ensimmäisessä työpaikassa valmistumisen jälkeen. Olin 3D-rakennesuunnittelijana ja pääsin heti opettelemaan Teklalla mallintamista. Se oli nuorelle insinöörille täydellinen mahdollisuus oppia, ensimmäinen hankkeeni oli parkkihallin mallintaminen. Yleisesti työskentelin lähinnä terä- ja betonirakenteiden tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun parissa. Jo silloin huomasin, että kuinka paljon potentiaalia tietomalleissa on. Ollessani työmaainsinöörinä NCC:llä pääsin näkemään rakentamisen uudesta perspektiivistä, sellaisesta mitä ei suunnittelupöydän takaa näkisi.
Tietomallit olivat kuitenkin jääneet mieleeni ja ajatus niiden parissa työskentelystä oli mielessä. Lopulta siirryin Lipsaselle osaksi kehitystiimiä, missä toimin rakennusliikkeen tietomalliasiantuntijana. Pääpaino tehtävissä oli tietomallien ja niiden hyödyntämisen puolella, tuotannossa ja laskennassa. Taustalla kaikessa oli tietomalli. Sitä kautta huomasin tietomallien ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä ne ongelmat, joita niiden hukattu potentiaali synnytti.
Varmasti tärkeintä edelleen on visuaalisuus ja suunnitteluratkaisujen hahmottaminen. Visuaalinen puoli on kuitenkin vain pintaraapaisu tietomallien maailmasta. Niihin voidaan sitoa myös mm. kustannuksia ja aikaa, mahdollisuudet ovat rajattomat. Tällä hetkellä tietomallien lisäarvo nähdään lähinnä yhteensovittamisessa ja törmäystarkastelussa sekä jonkin verran määrälaskennassa. Niiden potentiaali palvelee kuitenkin koko rakennuksen elinkaarta, ihan sieltä hankesuunnittelusta käyttövaiheen päättymiseen ja loppusijoitukseen.
Rakennusosat ja komponentit kertovat käyttäjille selvästi ”kuka minä olen ja mitä ominaisuuksia minulla on”. On erityisen tärkeää toki tiedostaa tietosisältöjen määrittämiseen ja esitystapaan liittyvät osa-alueet, pitää tietää mikä on olennaista. Tietoa ei myöskään saa olla liikaa, koska silloin sen laatu kärsii. Kaikella kerättävällä tiedolla tulee olla tarkoitus, usein sen määrittely on vaikeaa, tässä me Graviconilla osaamme kuitenkin olla avuksi.
Se on kehittynyt todella paljon. Teknologia ja ihmisten digitaalinen osaaminen menee huimalla vauhdilla eteenpäin. Aloittaessani työurani, tietomalleja käytettiin vain havainnollistamaan asioita ja niiden käyttö oli suhteellisen harvinaista. Maantieteellisiä eroja on toki vieläkin ikävä kyllä havaittavissa, mutta ala menee jatkuvasti eteenpäin. Tietomalleja hyödynnetään yhä aktiivisemmin ja niiden rooli on paljon laajempi, kuin vain visuaalisena havainnollistajana.
Kokonaisvaltainen kehittyminen vaatii teknologian, mutta myös ihmisten, ajattelutapojen ja prosessien kehittymistä. Se on ainoa tapa, jolla päästään tekemään isompia kehitysaskeleita. Uskon vahvasti, että hukattua potentiaalia saadaan hyödynnettyä tulevien vuosien aikana. Standardit (mm. ISO 19650) ja päättäjien herääminen digitalisaation vauhtiin ovat elintärkeitä, jotta alan isot suuntaviivat menevät eteenpäin. Tietomalleilla tulee olemaan suuri rooli rakennusten kokonaisvaltaisessa tiedonhallinnassa.
Graviconilla olen päässyt mukaan monenlaisiin eri hankkeisiin, suurista megahankkeista pieniin toimitiloihin. Nostaisin esille sille Garden Helsinki- ja Kortepohjan päiväkotikoulu -hankkeet, joissa molemmissa olimme mukana laskentavaiheen suunnittelussa, mutta lähestymistapamme olivat päinvastaiset. Garden Helsinki on massiivinen kokonaisuus, jossa on suunnitteilla maan alle suuri jäähalli ja tapahtuma-areena, kaikkine liiketiloineen. Maan päälle tulee toimitiloja, asuintaloja sekä hotelleja. Gardenin laskentavaiheen koordinoinnissa keskityttiin lähinnä tietosisältöjen määrittämiseen, ohjaukseen ja tarkasteluun, jotta mallista saataisiin mahdollisimman kattava määrälaskentaan. Yhteensovituksia ei tehty.
Kortepohjan päiväkotikoulussa taas laskentavaiheen koordinointi keskittyi käytännössä vain yhteensovittamiseen ja törmäystarkastuksiin. Tietomallin tarkoitus oli toimia urakkalaskennassa vain muun aineiston visuaalisena tukena.
Vaikka molemmissa hankkeissa olimme mukana laskentavaiheessa, oli pääfokus kuitenkin täysin erilainen. Tässä oli esimerkki siitä, kuinka monipuolista ja erilaista tietomallien parissa työskentely on. Tämä osoittaa sen, miten tietomalleja voidaan hyödyntää monella eri tapaa, hankevaiheesta- ja tyypistä riippumatta, aina tilaajan tarpeiden mukaan.
Tietomallikoordinointi Graviconilla
Tietomallimanagerointi Graviconilla
RYHDISTE®: ikuisuusprojekti nippuun kuukaudessa
Graviconin osaajat esittäytyvät: Jenni Kaukonen, Kimmo Lyyra ja Karo Ojanen
