AIM ja OIM
Mitä tarkoittavat termit AIM ja OIM? Mihin niitä hyödynnetään ja miten sellaiset luodaan?
Termeistä tieto, data ja informaatio
Englannin kielessä käytetään kahta eri sanaa tiedolle: ”data” ja ”information”. ”Data” on kokoelma yksittäisiä tiedonjyviä, kuten numeroarvoja, mittaustuloksia ja muuta käsittelemätöntä ”kohinaa”. ”Information” on jalostunutta dataa, joista ihminen voi tehdä tulkintoja, kuten tekstiä ja kaavioita. Tietotekniikka-alalla puhutaan usein, että raakadata tulee jalostaa informaatioksi.
Digipuheessa termit data, informaatio ja tieto voivat helposti mennä sekaisin. Tässä tekstissä käytetään termejä ”data” kuvaamaan koneluettavaa raakadataa sekä ”tietoa” kuvaamaan sovellettavaa informaatiota.
Lisäksi käytetään termejä jäsennelty informaatiokooste sekä jäsentelemätön informaatiokooste. Jäsennelty informaatiokooste on esim. 3D-malleja, aikatauluja sekä tietokantoja. Jäsentelemätön informaatiokooste on esim. valokuvia tai videoita. Data voi olla jäsenneltyä tai jäsentelemätöntä.
AIM ja OIM - mitä ne ovat?
AIM pähkinänkuoressa
.jpg)
AIM (eng. Asset Information Model) on omaisuuskohteen informaatiomalli. Se on jäsennelty tietoarkisto, jota käytetään päätöksenteossa rakennetun ympäristön kohteissa koko niiden elinkaaren aikana. Tällaisia kohteita ovat esim. rakennukset, puistot tai liikenneinfrastruktuuri.
Käytännössä AIM on kokoelma palvelimilla olevia tietokantoja, kuten huoltokirjoja, tilatietomalleja ja digitaalisia kaksosia, jotka jakavat tietoa keskenään. Niihin kerätään kohteen suunnittelu- ja toteumatieto, tiedot tehdyistä korjauksista sekä ylläpitotietoja. Järjestelmä näyttää sitten tiedon useimmiten kuvallisessa muodossa. Esimerkiksi Gravicon voi auttaa kokonaisuuden suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä.
AIMissa säilytettävää tietoa hyödynnetään esimerkiksi kiinteistökehityksessä, kohteen huollossa ja kohdetta vakuutettaessa. AIMia käyttämällä saavutetaan tosiasioihin perustuva päätöksenteko, kohteen matalammat käyttökustannukset, matalammat päästöt käyttö- ja purkuvaiheessa sekä parantunut huoltovarmuus.
Kohdetietomalli (AIM) määritellään ISO 19650 -standardissa.
OIM pähkinänkuoressa
.jpg)
OIM (eng. Organizational Information Model) on organisaatiotietomalli. Se on jäsennelty tietoarkisto, jota hyödynnetään organisaation päätöksenteossa, kuten investointikohteiden valinnassa tai omaisuuden hoidossa.
Käytännössä OIM on kokoelma toisilleen tietoa jakavia tietokantoja, kuten investointiportfolioita, kohdetietomalleja sekä laskutus- ja asiakastietokantoja. Niihin kerätään tietoa omistetuista investointikohteista, strategisista suunnitelmista, arvioista sekä asiakkaista. Kerätyn tiedon tulkinta ja kohdentaminen oikeille henkilöille organisaatiossa on olennainen osa toimivaa organisaatiotietomallia.
OIMiin kerättyä tietoa hyödynnetään organisaation strategisessa päätöksenteossa. Näitä päätöksiä voivat olla esim. kiinteistökehitykseen, myyntiin tai palvelukehitystoimintaan liittyvät kysymykset.
OIM perustuu osittain ISO 9001 -standardiin.
Mihin kohdetietomalleja hyödynnetään?
Rakennusalan digitalisaatiokehitys on jatkunut Suomessa ja Euroopassa jo kymmeniä vuosia. Tiedon hallinnan mallit eivät ole vielä levinneet yleiseen käyttöön kiinteistöalalla. Monesti ainoa tieto, jota organisaatiotasolla seurataan hankkeista, on kustannukset.
Toimiva tiedonhallinta vaatii osapuolten välistä luottamusta ja pitkälle standardoitua prosessia. Tiedon prosessien määrittely ja teorian muuttaminen käytännöksi voi vaikuttaa ylimääräiseltä työltä. Käytännössä se helpottaa työntekoa. Prosessin myötä jokaiselle osapuolelle on selvää, mitä tietoa kenenkin tulee tuottaa ja miten tietoa jaetaan – vastoin yleistä epävarmuutta, kenen tulee vastata mihinkin tietopyyntöön. Tiedonhallinnalla saavutetaan ajallisia ja sitä kautta myös rahallisia säästöjä.
Omaisuuskohteen informaatiomalli (AIM) on osa laajempaa tiedonhallinnan kokonaisprosessia. Tämä kokonaisprosessi on yksinkertaistettuna kaksijakoinen: on vaatimuksia ja niihin vastaavia tietomalleja (katso alla olevaa kaaviota). Korkeimman kontekstin organisatoriset informaatiovaatimukset (OIR, Organizational Information Requirements) tulevat organisaatiotasolta. Sen tietovaatimukset tähtäävät organisaation liiketoiminnan pyörittämiseen sekä lainsäädännön noudattamiseen. Näihin vaatimuksiin lisätään tarkemmat omaisuuskohteen ja projektin informaatiovaatimukset (AIR, Asset Information Requirements ja PIR, Project Information Requirements) ja lopulta yhden hankkeen toteuttamiseen vaadittavat informaation vaihdon vaatimukset (EIR, Exchange Information Requirements). Kaikkiin yllä mainittuihin tietovaatimuksiin vastaavat tiedot kootaan omaisuuskohteen informaatiomalliin (AIM), jonka sisään kuuluu kohteen toteuttamiseen vaadittavat projektin informaatiomalli (PIM, Project Information Model). Hanketietomalli on se kokonaisuus, joka yleisessä suomalaisessa kielenkäytössä on ”BIM” tai ”tietomalli”.
Käytännössä hankkeen alussa eri toimijat asettavat eri tarkkuustason vaatimuksia hankkeen tiedoille. Jos kohteen omistajalla on olemassa jo kohdetietomalli (AIM), niin siitä siirtyy tietoa projektin informaatiomalli (PIM) ja hankkeen loputtua toteutuneet tiedot siirtyvät takaisin kohdetietomalliin. Kohdetietomallista vain organisaatiotasolla vaadittava tieto välittyy organisatoriseen informaatiomalliin (OIM). Ihannetilanteessa tieto siirtyy järjestelmien välillä automaattisesti, jotta aikaa ei kulu toistettaviin työsuorituksiin.
AIM on kohteen koko elinkaaren aikainen tietomalli. Se luodaan jo hanketta kaavailtaessa, siihen täydennetään tietoja, kun kohde toteutetaan ja sitä päivitetään, kun kohde on käytössä. Koska siihen kertyy jatkuvasti tietoa, sen omistava organisaatio hyötyy siitä niin hanketta suunniteltaessa, kohdetta käytettäessä ja lopulta sitä purettaessa. Rakennusalan kiertotalous ei toimi ilman kohdetietomalleja (tutkimus). Historiallisten kohteiden korjaamisessa AIM:sta on myös hyötyä (ohjeistus).
Jos AIM on yksityiskohtaisinta tietoa sisältävä tietomalli, organisatoriseen informaatiomalliin (OIM) sen sijaan sisältää laajimman kontekstin tietoa. Tämä tieto on muutakin kuin rakennushankkeisiin liittyvää tietoa, kuten asiakastietokantoja tai budjetinseurantaohjelmistoja. Organisaatio toimii tehokkaammin, kun se voi tehdä päätöksensä nojaten todelliseen tietoon.
Miten luot hyvän aimin ja oimin
Ei tilasto tarvitse tietoa, vaan ihminen. Tavoitteena on, että samaa tietoa, jota toimitetaan esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaa varten, voidaan hyödyntää myös määrä- ja kustannuslaskennassa.
Tomi Henttinen, kehitysjohtaja
Hyvien omaisuuskohteiden informaatiomallien (AIM) ja organisaatiotietomallien (OIM) luominen on mahdollista ja tulevaisuudessa olennainen osa kiinteistön hallintaa. Graviconin asiantuntijat auttavat tämän toteutuksessa. Kiinteistön omistajan kannattaa selkeyttää tiedonhallintansa ja määritellä vaatimukset ennen hankkeen käynnistymistä. Tiedonhallintaan voivat vaikuttaa kaikki hankkeen osapuolet, sillä siitä hyötyvät niin suunnittelijat, urakoitsijat kuin tilaajakin. Kiinteistön omistajan on kuitenkin tärkeää johtaa hanketta, ettei tiedon hallintaa osaoptimoida jonkun suunnittelualan tai toimijan näkökulmasta.
Tiedonhallinnan prosessin määrittelyn tekee hankkeen toimeksiantaja. Hän määrittelee OIMin tapauksessa mitä tietoa tarvitaan vastaamaan organisaation korkean tason strategisiin tavoitteisiin. Nämä vaatimukset voivat perustua moneen tarpeeseen kuten:
- strategiseen liiketoimintaan
- strategiseen omaisuuden hoitoon
- portfoliosuunnitteluun
- säädöksiin ja poliittiseen päätöksentekoon
AIMin tapauksessa toimeksiantaja määrittelee yksittäisen kohteen ylläpitoon liittyviä tietovaatimuksia, kuten:
- huoltokirjat
- kohteen tekniset tiedot
- tilatiedot
- hallinnalliset tiedot
- digitaaliset kaksoset
Organisaatiotietovaatimuksia voidaan käyttää myös muussa kuin omaisuudenhallinnassa, kuten vuosittaisen tilinpäätöksen tukena. Yksittäisen kohteen organisaatiotietovaatimuksiin vastaa kohteen kohdetietovaatimusten (AIR) teknilliset osat. Useiden eri kohteiden AIMit tuottavat tietoa isompaan kokonaisuuteen, eli organisaatiotietomalliin (OIM).
Kohde- ja organisaatiotietomallit luodaan käytännössä useiden eri tietokantojen yhteenliittyminä, koska niihin kerätään monialaista tietoa. Tämän tiedon käsittelyä varten on osa-alueisiin erikoistuneita ohjelmistoja. Yhteen kohdetietomalliin (AIM) voidaan liittää esimerkiksi huoltokirjaohjelmisto, Modelspace, digitaalinen kaksonen ja tilatietomalli. On kriittisen tärkeää, että nämä mallit kommunikoivat keskenään, eli niillä on yhteinen tietoympäristö (eng. Common Data Environments, eli yhteisessä tietoympäristössä). Useiden kohdetietomallien luomat tietokannat kootaan taas isommaksi organisaatiotietomalliksi, johon liitetään vielä mahdollisesti organisaation asiakkuudenhallintaohjelmisto ja taloudenpidon ohjelmisto.
Pelkkä tekninen toimivuus, jossa tietokannat päivittävät tietoja keskenään ei vielä tuo tehokkuutta tiedonhallintaan. Onnistumiseen pitää luoda prosessi, jolla ihmiset – suunnittelijat, toteuttajat ja päättäjät – kirjaavat vaatimukset ja tiedot samaan tietomalliin. Prosessin luomisessa auttaa Graviconin Hanke RYHDISTE ja Ylläpito RYHDISTE -palvelut. Niiden avulla luot selkeät prosessit, joilla johdat hankkeita, teet niistä tehokkaampia ja nopeutat uusien käynnistämistä.
Graviconin asiantuntijat ovat olleet kirjoittamassa ohjeistuksia tiedonhallinnan prosesseista kiinteistö- ja rakennusalalle. Me tiedämme, mitä toimivat AIM ja OIM todella vaativat ja miten parannatte toimintaanne maailman parhaaksi. Ota rohkeasti meihin yhteyttä, niin päivitetään tiedonhallintanne 2020-luvulle.